Turvaa vai turvattomuutta? Tätä pohdittiin Etelä-Helsingin vihreiden keskustelutilaisuudessa Oodissa viime perjantaina. Globaalin maailmanrauhan puolestapuhuja Kati Juva ja europarlamentaarikko Ville Niinistö virittivät keskustelun käyntiin ja kun yleisökin osallistui aktiivisesti, oli ilta vilkas ja kiinnostava. Natoon ollaan menossa, mutta nyt on pidettävä huoli Suomen roolista Natossa. Se on rauhanrakentajan ja ydinasevastaisen maan rooli.
Kuten Ville Niinistö totesi, ajatukset Natoon liittymisestä ovat muuttuneet huiman nopeasti ja hänen omakin kantansa on vuoden alun jälkeen muuttunut. Ukrainan sota, Putinin etupiiripuhe ja Krimin valloitus ovat saaneet hänet kääntymään Natoon liittymisen kannattajaksi. Samalla Niinistö nosti esiin sen, että monien poliitikkojen kanta on vaihtunut hitaammin kuin kansan mielipide. Naton suosion lisääntyminen gallupeissa on saanut poliitikot myös muuttamaan kantansa.
Kati Juva muistutti, että globaali kauhun tasapaino ei edistä ydinaseriisuntaa. Nato ei ole luopumassa ydinaseista eikä aio tulevaisuudessakaan sitoutua ydinasekieltosopimukseen eikä Suomella olisi suurtakaan vaikutusvaltaa siihen Naton sisällä.
Ville Niinistö toisaalta kuvasi, että jos Ruotsi ja Suomi liittyisivät Natoon, Itämeren puolustuksellinen tilanne olisi vahvempi. Natossa Britannia on myös yhteistyössä EU-maiden kanssa ja tämä yhteistyö luo siten vakaampaa Eurooppaa. EU ja Nato ovat myös pystyneet tekemään hyvää yhteistyötä kyberuhkien ja turvapaikan hakijoiden vyöryttämisen estämiseksi.
Kati Juva nosti esiin, että parhaimmillaan Nato on toimiessaan yhteisenä puolustusliittona. Sen historiassa on kuitenkin monia epäonnistumisia, kuten Syyrian ja Irakin operaatiot, joissa oli useita Nato-maita mukana. Kati kritisoi sitä, että Natossa on vaikea saada asioita avoimeen päätöksentekoon ja arvioitavaksi demokratian näkökulmasta. Natoon liittyessään Suomen pitää järjestää menetelmä käsitellä Naton salaisia asioita ja keskustella niistä.
Mitä vihreät sitten voisivat edistää Natossa? Voisimme ainakin pitää huolta, että liittoutuman päätöksentekoon tuodaan meille tärkeitä arvoja, kansainvälisen oikeuden noudattamista, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja ydinaseriisuntaa. Demokratia on vastatuulessa maailmalla. Esimerkiksi Kiina etenee poispäin demokratiasta. Nato-jäsenyys on myös keino pitää yhteyttä demokraattisiin valtioihin. Lisäksi YK:n arvostusta pitää pystyä lisäämään.
Keskustelussa korostettiin, ettei Venäjä ole Putinin jälkeenkään luotettava kumppani, sillä korruptoitunut nykyjärjestelmä pönkittää venäläisen kapean eliitin asemaa. Vaikka palatsivallankumous Venäjällä on mahdollinen, ei sekään välttämättä parantaisi demokraattisen kehityksen edellytyksiä vaan nostaisi valtaan seuraavan perintöprinssin.
Viikonlopun kokouksessaan Vihreiden puoluevaltuuskunta antoi eduskuntaryhmälle valtuudet edistää Nato-jäsenyyttä. Päätös tehtiin valtuuskunnassa ilman äänestystä, mutta pitkällisen ja kriittisenkin keskustelun jälkeen.